2016/08/20

Kurkistus minun työarkeen...

Kuten lupailin, tai uhkailin, alkaa täällä blogissa olla yhä enemmän myös aitoa minua, kuin vain sisustusta. Kuitenkin haluan säilyttää sen elämän kauniin puolen täällä, kiukuttelen mielummin kotona näiden seinien sisällä - koska se ei ole kivaa kenellekään. hah! Koska työ on suuri osa elämääni, teen sitä mitä rakastan ja se on läsnä lähes joka päivä, ajattelin purkaa hieman sitäkin tänne...

Arki tosiaan alkoi tällä viikolla, ehkä hieman liian rankasti, mutta säilyttäen kropan lähes ehjänä. Ja kyllä, lähes, eilen nimittäin kuului pieni nasahdus selästä joka hieman hidastaa tahtia, liekkö syynä ikä vai tyhmyys. Syytän tyhmyyttä, sillä kroppa ehti kylmettyä ja sit takas hommiin - ei hyvä! Olen siis ollut tällä viikolla aamut parityöskentelykurssilla, jossa siis on opeteltu parityöskentelyn tekniikkaa aina kontaktista painon antoon ja suuriin nostoihin. Kurssi oli todella antoisa ja antoi paljon eväitä omaan työhön. Kurssin jälkeen onkin pitänyt juosta lounaalle ja sieltä tanssisaliin tuntien suunnitteluun, illat on menneet koetanssien parissa ja kotiin olen selvinnyt myöhäiselle iltapalalle muiden jo nukkuessa. Täytyy sanoa, että Oulussa vieraileva anoppi on ollut koko viikon pelastus, muuten olisi jäänyt tuntien suunnittelu vielä enemmän viime tippaan ja kurssit käymättä.

Normaalisti minun päivät alkavat aamulla lasten kanssa perus perhearkena, mutta siinä vaiheessa kun suurin osa ihmisistä palailee töistä kotiin, niin minä aloitan työt, kukapa sitä voisi työ- tai kouluaikaan harrastaa. Välillä se tuntuu todella rankalta, mutta sitten vapaapäivinä on annettava itsestään omille lapsille kaikki ja enemmän. Kaikkeen tottuu, eikä onni kulje kello kaulassa. Mitä minä sitten aamut teen? Hengaan kotona, luen lehtiä, juon kahvia, nautin ja lekottelen leffojen äärellä... En todellakaan! Jokainen tunti pitää suunnitella hyvin, jotta oppilaat saa viihtymään ja oppimaan. Joten, kun lapset on viety hoitoon ja kouluun, käytän aamupäivän perus kotitöihin, niihin mitä muut tekee ehkä illasta, pesen pyykkiä, siivoilen ja teen ruokaa. Iltapäivällä orientoidun töihin, teen tuntisuunnitelmia, etsin musiikkia ja kirjoittelen tiedotteita, vastailen sähköpostiin ja pölötän puhelimessa.

Monille tanssinopettajan työ voi näyttää kovin leppoisalta ja helpolta, sen kun astelee saliin, napauttaa musat soimaan ja alkaa heilua. Todellisuudessa jokainen tunti vaatii usean tunnin suunnittelun. Nytkin olen aamun valmistellut 4-5-vuotiaiden showtanssituntia. Etenki  pienille tunnin rakenne pitää olla selkeä, koska narut eivät voi karata käsistä hetkeksikään, vaan tunnin rakenne pitää olla sellainen, että vilkkaammankin lapsen saa pysymään mukana mielenkiinnolla - tämä onkin ehkä suurin haaste lasten kanssa. Onnekseni saan opettaa kaiken ikäisiä ja pääsen toteuttamaan itsenäni monella eri tapaa, edistyneiden tanssijoiden kanssa kun pääsee haastamaan itseään todella myös tanssillisesti.

Tällä viikolla pääsin myös hieman uusien haasteiden eteen, kun minua pyydettiin mukaan muotinäytökseen yhden mallin sairastuttua. Enpä olisi uskonut, että näillä mitoilla voi sellaistakin tehdä... 162cm sehän on kyllä ihan melkein mallin mitta! Aluksi hieman epäröin, mutta toisaalta rakastan esiintymisä, kylläkin tanssien, mutta ajattelin että ei se nyt niin vaikeaa voi olla vähän heilua ja kävellä. Päivä oli aika ihana, pääsin kampaajalle joka laittoi minun hiukset kauniiksi, meikkaaja meikkasin prinsessaksi ja sovituskoppiin minulle kannettiin vaikka minkälaista vaatetta etsien juuri sopivaa minun päälleni. Lavalla olo oli hieman outoa, ei ehkä kovin kotoisa mutta kokemus oli tosi kiva, ja kun ympärillä on ihania ihmisiä niin mikäs siinä. Taas yhtä kokemusta rikkaampana. Illalla totesin vain, että "kaikkea sitä ehtii kun vanhaksi elää".

Tässäpä siis pieni osa minun arjestani, työstäni ja elämästäni.

Nyt onkin aika alkaa laittamaan lapsille ruokaa, viimeistellä tuntisuunnitelmat ja sitten työn touhuun. Tänään vietetään tanssikoululla avointen ovien päivää, joka tarkoittaa ilmaisia näytetunteja koko päivän. Illalla olisi sitten luvassa henkilökunnan illanviettoa, joten sitä odotellessa... Huominen taitaa mennäkin sitten leväten.




















Ihanaa viikonloppua kaikille!!!!

2016/08/12

Täällä taas!

Tervehdys pitkästä aikaa!!

Blogi on ollut hiljaa puoli vahingossa. Loman alettua tuntui, että en jaksa tehdä mitään, enkä halunnut ottaa painetta mistään, joten päätin lomailla myös blogin kanssa. Eihän tämä toki minulle mikään työ ole, vaan rakas harrastus josta on ilmeisesti myös hyvä joskus pitää taukoa. Mutta, nyt olen taas täällä ja intoa täynnä. Blogin suhteen pää pursuaa ideoita ja päätin olla täällä hieman avoimempi, antaa ajatusten virrata ja tuoda esille elämästämme muutakin kuin sisustamisen. Sisustaminen kuitenkin on vain yksi pieni osa elämääni, jonka koen kuitenkin olevan melkoisen suuri, rikas ja arvokas kokonaisuudessaan, miksipä en siis antaisi bloginkin olla hieman "rikkaampi". Toivottavasti te ihanat viihdytte jatkossakin ja saatte blogista enemmän irti, sisustus, perhe, tanssi ja ympärillä oleva maailma, katsotaan mihin tämä kehittyy! 

Kesä tosiaan vetelee viimeisiään ja meidän perheen arki on alkanut hiljalleen. Maanantaina alkoi pienemmän pojan hoitotaival ja keskiviikkona isomman kouluvuosi. Omat työni alkavat ensi viikolla ja suunnitteluhommia olenkin saanut tehdä jo pari viikkoa. Jotenkin hassua miten meidän vuosi tuntuu alkavan aina syksystä, silloin alkaa kaikki uusi ja suunnitelmia riittää aina ensi kesäkuulle asti. Haikein mielin jätämme kesän hiljalleen taa, vaikka toisaalta iloisin mielin hyppäänkin taas arjen pyörteisiin. 



Meillä on takana ihana kesä, joka piti sisällään lomailua, ulkoilua, satoja kilometrejä autossa, tivolia, mökkiä, uimista, ystäviä, sukulaisia,  herkkuja, mummolaa, pihahommia, naurua ja parasta aikaa oman perheen kesken.





Pääsin lomailemaan kunnolla heinäkuun ensimmäisen viikon jälkeen ja ensimmäinen loma viikko vietettiin ihan vain kotona, hieman sisustellen ja katsellen leffoja, säät nimittäin eivät suosineet silloin. Toisella lomaviikolla karkasimmekin pienelle kesälomareissulle, pakattiin perhe autoon ja ajeltiin Kuopion kautta Helsinkiin ja päivä Tukholmassa-risteilylle. Risteilyn jälkeen vietettiin vielä päivä Helsingissä, yövyttiin Vantaalla ja aamulla jatkettiin matkaa kohti Tuuria! Tuurissa en ollut aiemmin käynyt, enkä rehellisesti ole sinne ikinä kovin hinkunutkaan mennä, mutta Seinäjoen asuntomessut houkuttelivat sinne suunnalle ja ilmainen tivoli lapsille houkutteli, ja voipahan nyt sanoa käyneensä. Minulle Tuuri ei ollut mikään wow-kokemus, enkä usko että sinne tarvitsee toisten mennä, ellei satu jonkun matkan varrelle joskus. Reissu huipentui Seinäjoelle ja asuntomessuille. Vajaa viikko reissussa oli oikein sopiva ja kotiin oli ihana palata. Säät hellivät kyllä meitä lähes  koko loman ja mieli ja keho on oikein levännyt kohti alkavaa syksyä... Vielä en ole valmis päästämään irti kesästä ja talviturkinkin heitin ihan vasta, joten nautitaan vielä välillä kurkistavasta auringosta ja kerätään loputkin auringonsäteet taskuun pimeän talven varalle.



<3 Krista