2015/07/30

Syksyn jännitystarina osa 2 - Asuntokauppaa suuntaan ja toiseen.


Meidän asuntokauppoihin liittyvä jännitystarina on saanut tänään jatkoa ja minä en meinaa pysyä housuissani, heh. Kuten aiemmin kerroin, löysimme ihanan asunnon josta jätimme heti tarjouksen, myyjiä tarjous ei ihan miellyttänyt, mutta hinnasta päästiin kuitenkin sopuun ja sitten alkoi jännitys, ehtisikö joku väliin suoralla tarjouksella ennen meitä. 

Tänään teimme aamupäivällä lähtöä kohti Escurial-puistoa (tästä huomenna lisää), kun mieheni sai soittopyynnön meidän talon ostajilta, jotka ilmoittivat, että heidän ostajien ehdot ovat täyttyneet, joka siis tarkoitti sitä, että myös meidän ostotarjouksen ehdot täyttyivät! 

Ette uskokaan kuinka innoissani olen, tai ollaan oikeastaan kaikki, vaikka vaikea tätä on uskoa todeksi. Pitkään on haaveiltu yksikerroksista omakotitalosta jossa olisi takka ja nyt se haave on käymässä toteen. En malta odottaa, että pääsen kirjoittelemaan sisustusjuttuja uudessa kodissa joka on muuten ihana!! 

Tämä kaikki tosiaan tapahtui kovin yhtäkkiä ja yllättävän nopeaa, pitäisi kai alkaa pakkamaan kun tämä nykyinen kotimme pitäisi olla muuttovalmiina seuraaville jo ensi kuun lopussa, ja kuukausihan vaihtuu ylihuomenna. Toivottavasti pääsisimme muuttamaan suoraan uuteen kotiin myös silloin, mutta tämä selvinnee ensi viikolla varmaksi - hyvälle onneksi näyttää! Voi että, mun innostus ei anna nyt tilaa millekään fiksulle, joten taidan alkaa ihastella tulevan kotimme kuvia ja suunnittelemaan sen sisustusta. 

Pus! 




2015/07/27

Koti kuntoon ja reissuun... sekä syksyn jännitystarinan alku!

Nämä mun tekstit tulee nyt hieman nurinkurisessa järjestyksessä, mutta ehkä blogin nimikin antaa sen anteeksi... silleen sopivasti sikin sokin kuitenkin vain. Ennen kesälomareissulle lähtöä mieheni lähti aamusta siskonsa luo poikien kanssa, jotta saisin siivota rauhassa. Tavarat oli siis pakattu ja kantelin ne ovelle odottamaan autoon pakkaamista ensi töikseni, sitten laitoin hihat heilumaan. Kuunasin, puunasin ja järjestelin, onhan kotiin paljon mukavampi palata kun siellä on puhdasta ja siistiä.

No, kuten moni tietää miehiä saa aina odottaa ja niinpä tälläkin kertaa olin siivonnut kodin, laittanut itseni ja tavarat odottivat valmiina ulkona... kahvitkin siinä ehdin juoda. No, koti oli siisti ja aikaa tuntui olevan, niin nappasin aikani kuluksi muutaman kuvan sieltä täältä kotoa.










Kuvissa itseasiassa näkyy myös pieni kurkistus Petruksen huoneeseen ja herran uuteen sänkyyn, joka oli mieletön kirppislöytö! Niistä lisää myöhemmin...

Toisaalta tämä kotipostaus on juurikin ajankohtainen juuri tänään, sillä arvatkaa mitä! Kirjoittelin aiemmin siitä, että mahdollisesti laittaisimme kotimme myyntiin tässä kesän/syksyn aikana (kurkkaa tästä: 104m2)ja niinhän me sitten saimme yhteydenoton ja lopulta tämä yhteydenotto johti ehdolliseen tarjoukseen, jonka me hyväksyimme. Edessä on siis jännät ajat. Viikonloppuna bongasimme talon, johon ihastuimme molemmat ja nyt vaan sitten toivotaan, että meidän talon ostajat saisivat nopeasti omansa myytyä ja me pääsisimme unelmiemme kotiin. Yritän olla innostumatta liikaa, eihän sitä tiedä hyväksytäänkö meidän tarjousta, tai ehtiikö joku ennen meitä, mutta onneksi asioilla on tapana järjestyä ja yleensä vielä parhain päin ja kaikella on tarkoituksensa, mutta nyt kaikki peukut pystyyn!!!

2015/07/24

Oulu-Kuopio-Kouvola-Porvoo-Vantaa-Kuopio-Oulu

Kaksi viikkoa koko perheen kesälomaa takana ja yksi vielä edessä, lämpöäkin on välillä saatu ja kesä on ollut selkeästi enemmän asennekysymys. Ensimmäinen viikko vietettiin reissaten, ja oikeastaan ihan vain siksi lähdettiin heti reissuun kun mahdollista, että mies saisi ajatukset pois töistä.

Ajattelimme, että reissataan rauhassa sääkartan mukaan, eikä oteta kiirettä kotiin, onhan meillä kolme viikkoa aikaa. Lauantaina sitten pakattiin auto ja lähdettiin kohti Kuopiota. Kuopio toimi meille molempiin suuntiin puoliväli pysähdyksenä, siellä yövyttiin minun äitini luona ja nautittiin Kuopion kesästä, syötiin Hanna Partasen lihapiirakat ja käveltiin satamassa.


Maanantaina sitten suunnattiin Kouvolaan, jonne menoa oli suunniteltu jo pitkään keväästä saakka. Serkkuni perheineen muutti sinne ja houkutteleva kutsu sisältäen hyvää seuraa, lasten valokuvausta ja Tykkimäkeä saivat meidät suunnittelemaan kesän menoja Kouvolaa silmällä pitäen. Kouvolassa nautiskeltiin muutama päivä syöden hyvin, riehuen tykkimäessä ja kasvattaen talokuumetta. Ihanaa, että serkut, joiden kanssa pienenä juoksi kilpaa ja joiden kanssa ruokapöytä jaettiin mummon hyvässä hoivassa, ovat pysyneet elämän poluilla mukana näin aikuisiälle saakka. Kouvolassa siis asustaa yksi heistä ihanan perheensä kanssa, kiitos, että saimme käydä!


Kouvolasta matkamme jatkui Vantaalle, josta olimme varanneet huoneen kahdeksi yöksi. Matkalla Kouvolasta Vantaalle huomasimme olevamme aivan Porvoon vieressä ja minä kun en koskaan ennen ollut siellä käynyt, niin olihan meidän pysähdyttävä! Ihana paikka, aivan ihana! Sinne haluan joskus pariksi päiväksi ja ehkä mieluiten ilman lapsia. Mukulakivet ja muutaman portaan takana olevat kaupat eivät olleet mikään helpoin yhdistelmä rattaiden kanssa liikkuvalle, eivätkä nuo meidän pojat oikein jaksa noita sisustusjuttuja kierrellä... Mutta ehkä joku kerta siis pääsemme sinne mieheni kanssa ihan kahdestaan.






Vantaallaa siis yövyimme Flamingossa ja ai että hotelliaamianen oli luksusta. Toisena hotelli-iltana aloimme kuitenkin jo haaveilemaan kotona olemisesta... Nukutus siinä "yksiössä" oli melkoinen projekti, mutta siitä selvittiin. Vantaalla aikamme hujahti ystäviä tavaten, shoppailen ja asuntomessuilla pyörähtäen (messut vaatinevat ihan oman postauksensa).



Yhtäkkiä oltiinkin siis jo perjantaissa. Aamulla naputtelimme mieheni kanssa puhelimia etsien risteilyjä, auringonpaistetta, hotelleja, seuraavaa suuntaa... kunnes kuin yhdestä suusta totesimme, että ehkä voisi jo ajella kotiin. Niinpä me pakattiin auto valmiiksi ja vietettiin vielä päivä Jumbossa shoppailen. Illalla ajelimme sitten yöksi Kuopioon. Lauantaina emme pitäneen kiirettä, vaan nautimme Kuopiosta, sillä sääkin sattui hellimään meitä juuri sopivasti. Illaksi ajelimme sitten kotiin, ja ai että oma sänky tuntuikin hyvältä! Ei ollut ahdasta, en herännyt varvas suussa, tai saanut lapsilta kertaakaan turpaani yöllä.


Kilometrejä mittariin kertyi siis melkoisen paljon, pojat jaksoivat matkustaa hienosti ja ainakin isomman mielestä reissu oli "ihan huippu". Eli vaikka vanhemmat saivat reissulta paljon kivaa, ei lapsillakaan tylsää ollut. Lasten ehdoilla kuitenkin mentiin joka päivä, lelukaupoissakin käytiin katselemassa varmaan enemmän kuin minä koko lapsuuteni aikana yhteensä. Heh! Hotelli on aina jännä juttu ja kuka lapsipa nyt ei mummolassa viihtyisi. Tällainen siis lyhykäisyydessään oli meidän kesälomareissu tänä vuonna, ei ihmeitä, ei kummia, mutta paljon uutta ja jännää, ja mikä parasta koko perhe yhdessä!

ps. Opiskelin taas eilen pitkästä aikaa tämän bloggerin saloja ja sen verran edistyin, että lukijaksi voi nyt klikata itsensä etusivun oikeasta reunasta! Tervetuloa siis vaan kaikille :)


2015/07/23

Koululaisen huone

Tähän väliin voisinkin esitellä meidän tulevan ekaluokkalaisen huoneen. Pienempi luopui pinnasängystä pari viikkoa sitten ja taas meni huonejako uusiksi.



Oliverin huone sai pysyä yläkerrassa, mutta koulun alkua silmällä pitäen siivottiin kaapit ja laatikot, sekä työpöytä läksyjen tekoa varten (vaikka luultavasti ne tehdään jossain ihan muualla kuin siinä, jos poika yhtään äitiinsä on tullut). Kaikille leluille laitettiin paikat lipaston laatikoihin ja yhteen huoneen kaapeista, näin huoneen ilmeestä tuli selkeä ja huone on myös helppo pitää siistinä.




Huoneen pisin seinä jäi kaipaamaan jotain ja sänkyyn pitäisi hankkia uusi päiväpeite, mutta nyt mennään näillä. Kuopion reissulta matkaan tarttui tuo hauska mökkimuistitaulu (H&M Home) ja pojan itse valitsema "koululaisten tyyny" (Ikea), jossa siis mustalla pohjalla laskutoimituksia. Huone stailattiin yhdessä ja omistaja on kyllä varsin ylpeä huoneestaan, kyllä siellä nyt kelpaa leikkiä ja opetella lukemaan.



Poika on myös oppinut sinitarran salat ja kaappien ovet ovatkin varsinainen taidenäyttely, josta lähes päivittäin voi bongailla jotain uutta ihasteltavaa.

Koulun alkuun on enää pari viikkoa ja huomaan asian jännittävän jo kovasti, huonekin on pysynyt siistinä ja viikonlopun ohjelmassa on koulurepun osto! Tosin, äitiä taitaa jännittää poikaa enemmän...


2015/07/21

Täällä ollaan, ihan lomalla!

Tietokone sanoi poks ja näppäimet lenteli ympäri lattiaa - hups! No, pahempi oli säikähdys onneksi, kuin lopullinen tulos. Yön levon jälkeen avautuminen vei lähes puoli tuntia, mutta lopulta tuttu ääni toivotti minut tervetulleeksi koneen äärelle! Joten lupaan tällä viikolla ahkeroida blogin kanssa useampaan otteeseen. 

Tässäpä päätin siis miestäni odotellessa autokaupasta kirjoitella pikaiset kuulumiset. Meille kuuluu hyvää, tosi hyvää oikeastaan. Koko perhe lomailee nyt toista viikkoa ja vielä ensi viikko edessä, eli helteet ois kivoja, vaikka hyvältä tää lomailu maistuu viileemmälläkin. Talon suhteenkin ollaan päästy ajatuksissa eteenpäin ja myyntiin meidän koti lähtee ihan virallisesti pian, ellei nyt satu tarjousta tulemaan ennen kuin ehditään välittäjän papereihin nimi laittamaan. Kerron kyllä jos/kun asia etenee :) 

Täällä siis lomailu maistuu säästä huolimatta hyvältä - hieman jätskiltä ja mansikalta, ilmassa on pientä jännitystä ja pieni koululainen laskee päiviä koulun alkuun. Lomalaisen on helppo hymyillä! 



Pian luvassa juttua meidän kesälomareissusta ja asuntomessu fiilikset! 

2015/07/08

Hem Key sivupöytä

Olin jo pitkään haaveillut toisesta pöydästä olohuoneeseen ja eräänä päivänä kaikki ne vaihtoehdot joita olin päässäni pyöritellyt siirtyivät taka-alalle. Yhtäkkiä silmieni edessä oli täydellinen pieni pöytä, juuri sellainen mistä olin haaveillut. Pöytä oli kaunis, keveä, korkeampi kuin nykyinen ja värivaihtoehtoja oli mukavasti. Olin pyöritellyt mielessäni Hay:n tray pöytää korkeampana, Hay:n DJM- pöytää, Artekin e60 jakkaraa sekä Norman Copenhangenin Tabloa, kunnes löysin tämän - Hem Key sivupöydän.


Finnish design shopin ostoskoriin päätyi ensin musta pöytä, sitten koko valkoinen, sitten puinen mustilla jaloilla ja lopulta juuri se, mihin ihan ensimmäinen olin ihastunut, eli puinen pöytä valkoisilla jaloilla. Korkea olohuone kaipasi lisää lämpöä, joten halusin sinne lisää puuta, musta tuntui hetken mielettömän hyvältä, mutta valkoinen on enempi meidän juttu - raikas ja ajaton.




Muutaman päivän odottelun jälkeen pöytä saapui kotiovelle ja kyllä, se on juuri niin ihana kuin kuvittelinkin. Se on kevyt ja tukeva, joten sitä on helppo siirrellä, sohvan vieressäkin korkeus on mitä mainioin ja herkuttelu käy helposti vaikka makuuasennossa, kun ei tarvitse kurotella. Pöydän siis hankin Hay:n kaveriksi, ja sen kaveriksi se kyllä myös sopii, korkeus on just soppeli ja pyöreän muodon ansioista sen voi asettaa niin vierelle kuin kulmaankin. Tykkään!