2015/06/29

Mutaa, tanssia ja livemusaa.

Terveisiä kesäisestä Kuopiosta! Tämä viikko tosiaan vietellään täällä Kuopiossa, tai tarkemmin ottaen mun viikko menee Hirvilahden musiikkileirillä, joka järjestetään tänä vuonna 22. kerran, itse olen mukana toista vuotta, kuten tanssikin. Leiri on ihana, kylän ihana ilmapiiri huokuu koko leirissä ja ihmisiä on ympäri Suomea. 

Leirillä jokainen saa rakentaa ohjelmansa itse ja valinnanvaraa on paljon soittimista, lauluun ja tanssiin. Leiriltä löytyy koko perheelle jotain.

Itsellekin leiri on kesän yksi odotetuin juttu, toivottavasti saan siis pysyä osana tätä perinnettä jatkossakin. Tänään pääsin taas tekemään jotain minkä muistan varmasti koko ikäni. 


Tänään leiriläisten iltaohjelmassa oli leirikirkko, joka järjestettiin kauniissa rantamaisemissa rennoin ottein. Laulua, soittoa ja tanssia, kahvit ja yhdessä oloa. Minä sain kunnian tanssia tilaisuudessa live-musiikin tahtiin. Kokemus oli ihana, mutainen maa, pilviä vastaan taisteleva aurinko ja tyyni järvi, joka kimmelsi taustalla, musiikki kaikui upeasti metsästä ja minä nautin! Olen onnellinen, kiitollinen ja etuoikeutettu, kun saan tehdä tätä mitä rakastan - tanssia! 


Kiitos! 

2015/06/22

Helpot ja nopeat suklaa-marenkimuffinsit

Hei vaan kaikki herkkusuut!

Tein lauantaina jotain niin suussa sulavaa ja hyvää, helppoa ja nopeaa, että oli ihan pakko tulla jakamaan tämä herkullinen "omasta päästä" respeti tänne. Kyseessä on siis suklaa-marenkimuffinsit, jotka syntyivät ihan vaan "kokeillaas tällasta"-fiiliksellä ja ai että, nää on hyviä.

muffinsit:

1 dl vehnäjauhoja
0,5 dl tummaa kaakaojauhoa
1,5 dl sokeria
3 munaa
muutama pala suklaata

- Mittaa kaikki aineet kulhoon ja vatkaa tasaiseksi, raasta tai pilko lopuksi joukkoon suklaa
- Täytä muffinsivuoat puolilleen

marenki

2 valkuaista
2dl sokeria

- Vatkaa valkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi.
- Lusikoi vaahto muffinsivuokiin suklaataikinan päälle ja sekoita hieman puutikulla taikinan joukkoon.




Paista 200-asteessa uunin keskitasolla 15-20min



Anna jäähtyä ja nauti!

Toukokuun synttärihumut

Kesäkuu vetelee jo yli puolen välin ja yhtäkkiä tajusin etten ole muistanut kirjoitella meidän perheen synttärihumuista ollenkaan, vaikka niitä vietettiin viime kuussa! Korjataanpa asia siis nyt.

Toukokuun puolessa välissä juhlittiin Oliverin 7-vuotissynttäreitä. Kutsut käytiin pyöräilemässä kavereiden postilaatikoihin ja juhlia odotettiin innolla. Pojan toiveesta synttärit pidettiin naamiaismeiningein ja sankari itse pukeutui Spidermaniksi. Synttäreitä suunniteltiin yhdessä ja tarjottavat tehtiin tietenkin päivänsankarin toiveiden mukaan, kuten myös juhlien ohjelman suunnittelusta vastasi Oliver ihan itse. Synttärit alkoivat klo 14 ja kestivät kaksi tuntia.

Kun kaikki vieraat olivat saapuneet (ja talo täyttynyt supersankareista), istuivat lapset rinkiin ja lahjat avattiin pullonpyöritysleikin johdolla. Kun lahjat oli avattu ja niitä hetki ihmetelty, oli vuorossa aarteen etsintää. Naurua, huutoa ja lauma iloisia lapsia kierteli ympäri taloa etsien aarrettaa, joka sitten pienen vihjailun avulla löytyi eteisen hattuhyllyltä. Leikkien jälkeen maistuivatkin sitten pöydän antimet.



Tarjolla oli karkkia, popcornia, sipsiä, keksejä, suolaisia muffinseja ja vadelmatäytteinen spiderman-kakku. Kakun tekemistä aluksi hieman vastustelin, sillä viime vuonna kovin monelle täytekakku ei maistunut, mutta Oliver sen tahtoi niin olihan se tehtävä... ja uskokaa tai älkää, jokainen lapsista söi sitä.

Illalla meillä oli kotona onnellinen 7-vuotias, joka ymmärsi myös olla onnellinen siitä, että hän omaa ison lauman kavereita, jotka tahtoivat jakaa päivän hänen kanssaan.  Onnellinen lapsi - onnellinen äiti.

Toukokuu oli meillä yhtä juhlaa, kun myös mieheni vanhenee silloin, ja koska kyseessä oli pyöreitä vuosia, pitihän niitä juhlia! Meidän alkuperäinen ajatus oli, että lähdetään reissuun ihan vain kahdestaan, mutta hah, tämän kevän kiireisiin kun olisi vielä joku matka tungettu niin enempää täyteen sitä ei olisi saanutkaan... Niinpä reissu sai jäi vielä odottelemaan. Muutamaa viikkoa ennen "the päivää" mieheni kaverit alkoivat kysellä, josko se he järjestäisivät K:lle jotain juhlamenoja, siinäpä sitten jutusteltuamme pääsimme yhteisymmärrykseen ja päätimme pistää voimat yhteen ja järjestää jotain yhdessä. Niinpä me päätettiin järjestää yllätysjuhlat ruokineen ja lähimpine kavereineen täällä meillä, kotona. Facebookissa ja viesteillä sovittiin aikatauluja ja punottiin juonia, ettemme jäisi kiinni ja salaisuus paljastuisi. Vaikein oli keksiä miksi pojat menevät yöhoitoon mummolaan, kun eivät ole ikinä siellä vielä olleet ja edessä oli meidän ensimmäinen vapaa viikonloppu pitkään aikaan. No, kaikki meni hyvin ja lapset lähtivät Kuusamon mummolaan jo perjantain ja mieheni ei aavistanut mitään (juhlat pidettiin siis lauantaina).


Lauantaiaamulle mieheni kaverit olivat varanneet golfajan ja golfkierroksen jälkeen porukka tuli meille saunomaan ja syömään. Tällä aikaa minä kiiruhdin kauppaan, siivosin ja laitoin itseni ja kodin juhlakuntoon. Saunan jälkeen juhlaväkeä saapui enemmänkin ja mieheni ei siis aavistanut mitään, ei edes golfkentällä vaikka siellä oli hänen kavereitaan ympäri Suomen (taitaa olla vähän yksinkertainen, hahaha). Pojat olivat kentälle sanoneet, että "me tullaan teille saunoo", niin mieheni oli vain nauranut, että "ette todellakaan tuu". Yllätys siis säilyi loppuun asti ja mieheni oli kovin kiitollinen juhlistaan. Grilliherkkuja, kakkua, golfia, saunaa ja ystävät, niistä olivat mieheni juhlat tehty.






2015/06/14

Terkkuja terassilta

Tervehdys vaan kaikille kahvikupin ääreltä terassilta. Olemme viettäneet pitkästä aikaa vapaata viikonloppua koko perheen voimin ja nautittu yhteisestä ajasta. Nyt mies lähti pyörähtämään golfkentän laidalla ja minä jäin nauttimaan kupposen kahvia terassille jota aurinko ihanasti lämmittää. Kesän helteet eivät ole vielä tänne asti yltäneet, eivätkä sääennusteen mukaan vielä ole matkallakaan, mutta suojaisa terassi ja auringon paiste huijaavat minua jo ihan kesäfiilikseen.

Eilen illalla saatiin myös hieman laitettua pihaa ja terassia. Piha vaatii vielä paljon työtä, ja terassi pitäisi petsata (vaikka pidän tästä laudoituksen kuluneesta pinnasta tosi paljon...). Muutamalla pienellä jutulla ja muutamalla kymmenellä eurolla saatiin pihan ilme jo paljon kivemmaksi. Ehkä tästä on seuraavan hyvä jatkaa, jos asuntokauppoihin joku päivä edetään, tai sitten toteutan muutaman haaveen vielä kesän aikana tälle pihalle, jos tähän jumitaan. Aika näyttää. 




Sohvakalustosta isompi sohva ja tuoli, sekä saaristolaisarkku saivat edelleen pysyä terassilla, 
pienempi sohva palvelee parvekkeella (jossa muuten pääsee heti aamusta hellelukemiin jos aurinko vähänkään paistaa). 

Puolet terassista on huudellut tyhjyyttään, ja eilen kannoinkin parvekkeelta ikean valkoiset löhötuolit täyttämään terassin toista puolta, johon muuten paistaa aurinko ihanasti iltapäivästä! Löhötuoleilla auringonottokin onnistuu kivasti. Terassin reunalle istutin muutaman tuijan ja niiden juurelle leviteltiin punaista katetta, joka valittiin talon värin mukaan. Varastosta kaivoin vielä aurinkokennolla toimivat valaisimet tuijien väliin, pienellä vaivalla siistiksi. Ennen tuossa tuijien paikalla kasvoi mansikkaa ja perunaa, mutta silmää se ei oikein miellyttänyt, joten kasvimaa sai väistyä. Haaveilen istutuslaatikoista ja yrittihyllystä. Viime kesäiset mansikat olivat alkaneet kasvaa niin upeasti, että niitä en raskinut ihan vain roskiin heittää, vaan ne siirrettiin kokeilumielessä jämälaudoista tehtyyn kukkapenkkiin terassin sivulle. Mikäli mansikat eivät siinä menesty niin vaihdan sitten jotain kukkia siihen. Terassin reunalle laitoin vielä kaksi isoa ruukkua ja niihin muutaman orvokin kumpaiseenkin. Kauppa jossa ehdittiin eilen pyörähtää ei tarjonnut tajuntaa räjäyttävää valikoimaa, mutta vihreidenpeukaloiden syyhytessä jotain oli saatava. 







Oikeastaan olen aika tyytyväinen pihan ja terassin ilmeeseen jo nyt, tästä on hyvä jatkaa... 

2015/06/09

Kesä kesä kesä... Ei ku hetkinen?

Kesäkuun yhdeksäs, auringon valo tulvii ikkunoista, puut vihertää, nurmi rehottaa liian pitkänä, kukat kukkii kauniisti (myymälän pihalla) ja ulos ei voi mennä ilman aurinkolaseja - kesä on täällä. Vai hetkinen? Vetäisin varalta päälleni pitkähihaisen paidan kun vein roskat, tai oikeastaan laitoin sen peittääkseni yöpaitani, joka näin "melkein lomalla" saattaa unohtua päälle pidemmäksi aikaa. Oven avatessani aurinko poltteli kasvoja ja hetken luulin, että kesä on todella iskenyt lämpöineen... Vaan minuuttia myöhemmin matkalla roskakatokselle totuus puhalsi ohitseni, ja puhalsi muuten kovaa. Kylmä viima viilensi ajatukset nopeasti, eikä aamulla mielessä ollut jäätelöreissu tuntunut enää yhtään haukuttelevalta. 


Kesällä ei tunnu olevan vielä mikään kiire, tai siis lämmöllä, koska kyllähän me tavallaan jo kesää odotellaan kun on kuitenkin kesäkuu. Mutta toisaalta, eipä tarvitse pelätä lasten palamista ja välikausivaatteeitakin ehditään käyttää koko rahan edestä. Meitä ei pieni kylmyys haittaa ja ollaanki ulkoiltu reippaasti joka päivä. Pihan leikkipaikka on kovin mielenkiintoinen Petruksen mielestä ja siellä hurahtaa helposti aika. Myönnän kyllä ettei mua haittais jos pihalle voisi juosta pukematta sen enempiä, turhapa siitä on valittaa, koska ei se auttanut eilenkään. Nautin siitä ettei ole kiire, siivoilen ja leikin lasten kanssa, torstaina käyn sitten pyörähtämässä töissä ja sitten taas vain olen. Oikeastaan aika siistiä! 


2015/06/05

Kohti kesää

Tämä viikko on ollut jokseenkin kummallinen, eikä ajantaju ole oikein pelannut. Yhtäkkiä eletään kesäkuuta ja edessä on kevään viimeinen rutistus. Esikoulu saatiin päätökseen viime viikolla ja täytyy hieman nolona myöntää, etten sitäkään jotenkin tajunnut. Nyt meillä asustaa jo melkein koululainen, melkosta!
 

Maanantaina alkoi myös tämän tulevan koululaisen ensimmäinen leiriviikko. Breakdancesta innostunut poikani ilmoitti, että haluaa break-leirille ja sinnehän hän pääsi. Leirejä taisi olla valittavissa kolmena eri viikkona kesän aikana, mutta ajattelin, että on helpoin heittää se tähän samaan putkeen jossa aamuherätykset rullaavat sulavasti. Ensi viikolla voidaankin sitten nauttia hitaista aamuista ja aikatauluttomuudesta, melkein voisi puhua jo lomasta. 

Kuten lukijat tietävät olemme eläneet melkoista kiirettä, mutta nyt se on ohi ja maanantaista alkaen aion antaa itseni täysin lapsilleni. Tehdään kaikkea kivaa yhdessä ja odotetaan isiä ruuan kanssa töistä joka päivä. Ihanaa! Aion myös päivitellä tänne tasaisesti ja useammin. Pää on täynnä uusia sisustusjuttuja ja viherpeukalo sisälläni saattaa myös herätä kesän myötä. Toki pieni toive uudesta kodista pyörii mielessä, jos joku vaikka innostuisi meidän nykyisestä... 

Nyt olen matkalla Helsinkiin kisoihin, joihin aiemmin keväällä lunastimme kisapaikan karsinnoista, nyt kisataan siis Suomen mestaruudesta. Itse en ole kovin "hyvä" kisaamaan, enemmän nautin siitä että saan tanssia ja esiintyä yleisölle ja samaa pyrin hokemaan oppilaillenikin. Jokaisesta hetkestä pitäisi nauttia ja olla onnellinen tunteesta jonka tanssi voi tarjota, se mihin se sitten rittää voi olla ihana yllätys tai pieni pettymys. Itsensä pakottamisen sijaan pitäisi antaa itselleen mahdollisuus, mahdollisuus siihen, että voi pärjätä, päästä seuraavalle kierrokselle, ehkä voittaa. Mutta pitääkö voittaa mitali, vai voisiko riittää vain se, että voittaa itsensä. Antaa itsestään ehkä enemmän kuin ennen, nauttii ehkä enemmän kuin ennen ja tanssii täydestä sydämestään, antaa kaikkensa! Kun lavalta kävelee pois onnellisena, on se tunne jo voitto itsessään.

Tsemppiä kaikille kisaajille, etenkin omille junioreilleni, joista osa nousee kisalavalle ensimmäisen kerran elämässään! Olen ylpeä jo nyt! 

2015/06/03

104m2


Meidän koti, 104m2 erillistalo Oulun Pohjoispuolella... 








Valoisa ja avara kolmen makuuhuoneen koti, isolla kodinhoitohuoneella ja suojaisella pihalla. Kuitenkin tuntuu, että yksitasoisuus toimisi meille paremmin, eikä yksi lisähuonekaan haittaisi. 

Niinpä tämä ihanuus saattaa hyvinkin pian tulla myyntiin... Jos kiinnostus heräsi, niin laita ihmeessä sähköpostia sopivastisikinsokin@luukku.com, ennen kuin annamme asian välittäjän hoidettavaksi. 

Ihanaa kesän odotusta kaikille!