Kumma kummempi kummi

Noin kuukausi takaperin sain puhelun ystävältäni ja minua pyydettiin kummiksi pienelle prinsessalle. Siinä kesken vaunuilun purskahdin itkuun ja yritin änkyttää, että tottakai haluan! Minulla on ennestään jo kaksi kummityttöä ja sunnuntaina niitä sitten on kolme!

Minulle kummius merkitsee paljon, se on kunnia ja merkki siitä, että minut halutaan pitää osana niin lapsen, kuin koko perheen elämää. Meille kummien valinta molempien poikien kohdalla oli melko haastavaa. Meillä molemmilla on vain yhdet siskot, joten kummeja on pyydetty myös ystävistä. Olen todella onnekas, että meidän elämästä löytyy sellaisia ystäviä, joiden koen pysyvän elämässämme mukana myös lasten kasvaessa. 

Rakastan jokaista kummilastani ja toivon, että kasvaessaankin he kokevat minut edes pieneksi osaksi elämäänsä. Kummina haluan antaa aikaa, aikaa jonka kummilapseni muistaisivat. Meistä jokainen elää täällä vain kerran, lapset ovat lapsia vain pienen hetken. Tahdon rakentaa muistoja yhdessä näiden lasten kanssa, ja tarjota syliä ja rakkautta, olla myös apuna heidän vanhemmilleen! Eivät he tule muistamaan joka vuotisia lahjoja joita saavat, vaikka tottakai kummin pitää myös vähän hemmotella ;) 

Ristiäisiä vietetään huomenna, ja pieni vaatepaniikki tottakai päällä... Luottomekko ja kengät taitavat saada paikan matkalaukusta. Koruja lähden vielä metsästämään... 

Pikku äijänkin saa pitkästä aikaa pukea juhlatamineisiin, ja koska herra oppi viikko sitten kävelemään, saa converset hieman rentouttaa juhlapukeutumista.

Ihanaa viikonloppua! <3