2014/08/30

Arjen jälkeen

Ensimmäinen viikkoa arkea takana...


Töistä tultuani olen vain nauttinut ja nauranut lasten hauskoille jutuille. Arki tulee tästä eteenpäin olemaan melko aikataulutettua maanantaista lauantaihin(vaikka olenkin vielä pääasiassa lasten kanssa kotona), joten nämä perheen yhteiset hetket ovat kullanarvoisia! 




 Illan tullen sytyttelin kynttilät ja asetuin sohvalle nautiskelemaan. Tänäänkin minulla on monta syytä olla onnellinen... ihanat lapset, rakastava mies, perhe joka välittää, mahtava työ ja maailman parhaita ystäviä<3 Kyllä, minä olen onnellinen!











<3




2014/08/27

Kuppi kahvia


Oliver eskarissa, Petrus unilla, kuppi kahvia ja Vepsäläisen uusi kuvasto, ei yhtään huono yhtälö. Nautin pienistä, ikiomista hetkistä kovasti, tämän vielä kruunaa ihana sateen ropina ja kynttilät. Rakastan kynttilöitä ja taidan vähän tykätä tästä syksystäkin.





















Vepsäläisen uusi kuvasto tosiaan tuli eilen postissa ja voihan ihanat sohvat! Joka kerta kun luen sisustuslehtiä, -kuvastoja, -blogeja tai muita, alan miettimään mitä kotona voisi muuttaa... Olohuone alkaa olla ihan suht mallillaan ja sen suhteen sävelet selvillä, ostoslistalla nojatuoli ja string-systemiä. Haaveilen myös uudesta sohvasta, mutta se saa kuulema (ainakin toistaiseksi) jäädä sinne haavelistalle. 



Makuuhuonetta olemme hieman saaneet laitettua kun pinnasänky sieltä muutti pois, mutta tekemistä riittää vielä. Yksi seinä ajateltiin tapetoida syksymmällä ja verhot odottavat silitystä, kamalat pimennys verhot saavat kyytiä! 




Muutoksia muutoksen jälkeen luvassa tässä joskus... ;)


Ihanaa syksyä!!

2014/08/22

Mutkia matkassa

Viime lauantaina raahauduimme juna-asemalle klo 23, asemalle päästyämme huomasimme taulussa lähtöajan muuttuneen 01:31:een! Netistä "reaaliaikainen" junan seuranta kertoi junan olevan myöhässä 19 minuuttia, joten päätimme jäädä hetkeksi odottamaan. (Jos edes saisi asiaa varmistettua joltakin, jossain päässähän tekniikka oli selvästi pettänyt). Vihdoin vajaan tunnin odottelun jälkeen viereiselle raiteelle saapui juna, ja saimme tiedon, että meidän juna tulisi olemaan asemalla noin kolmen tunnin päästä, ja mahdollisesti Helsingissä viisi tuntia myöhässä (eli kaksi tuntia liian myöhään). Hymy hyytyi aika nopeasti ja ei auttanut kun pakata tavarat matkaan ja lähteä kotiin myöntäen, että ristiäiset jäisivät välistä. Lasten kanssa keskellä yötä junan odottaminen olisi ollut täysin järjetöntä. Kotiin päästyämme olin todella surullinen... Ensimmäinen mahdollinen lentokin kun olisi ollut perillä liian myöhään. Lähetin ystävälleni viestin keskellä yötä ja pahoittelin tilannetta.

Aamulla kuitenkin heräsin aikaisin tarkastamaan vielä lentoja ja päätin, että mikäli lennolle mahdun niin minähän menen - ja minähän mahduin! Kun olin saanut lennot varattua sain viestin puhelimeeni "ristiäiset alkavat klo 13, jotta saadaan kummi paikalle" ja niin tämä kummi oli kuin olikin perillä puoli tuntia ennen ristiäisten alkua.  Olen niin onnellinen että lähdin!


Kastetilaisuus oli kaunis ja kummityttö oli oikein kiltisti koko juhlan ajan. Kyllä saa kummi olla ylpeä!
Pienen ihmisen ensimmäinen juhla<3


Illalla vielä sain kunnian napata ystäväni syömään ja
hengähtämään hetkeksi vauva-arjesta. Pieni vapaapäivä ilman lapsia taisi tehdä minullekin ihan hyvää. Aamulla sain kotona isot halit ja muistin taas kuinka onnellinen olenkaan! 

<3











2014/08/16

Kumma kummempi kummi

Noin kuukausi takaperin sain puhelun ystävältäni ja minua pyydettiin kummiksi pienelle prinsessalle. Siinä kesken vaunuilun purskahdin itkuun ja yritin änkyttää, että tottakai haluan! Minulla on ennestään jo kaksi kummityttöä ja sunnuntaina niitä sitten on kolme!

Minulle kummius merkitsee paljon, se on kunnia ja merkki siitä, että minut halutaan pitää osana niin lapsen, kuin koko perheen elämää. Meille kummien valinta molempien poikien kohdalla oli melko haastavaa. Meillä molemmilla on vain yhdet siskot, joten kummeja on pyydetty myös ystävistä. Olen todella onnekas, että meidän elämästä löytyy sellaisia ystäviä, joiden koen pysyvän elämässämme mukana myös lasten kasvaessa. 

Rakastan jokaista kummilastani ja toivon, että kasvaessaankin he kokevat minut edes pieneksi osaksi elämäänsä. Kummina haluan antaa aikaa, aikaa jonka kummilapseni muistaisivat. Meistä jokainen elää täällä vain kerran, lapset ovat lapsia vain pienen hetken. Tahdon rakentaa muistoja yhdessä näiden lasten kanssa, ja tarjota syliä ja rakkautta, olla myös apuna heidän vanhemmilleen! Eivät he tule muistamaan joka vuotisia lahjoja joita saavat, vaikka tottakai kummin pitää myös vähän hemmotella ;) 

Ristiäisiä vietetään huomenna, ja pieni vaatepaniikki tottakai päällä... Luottomekko ja kengät taitavat saada paikan matkalaukusta. Koruja lähden vielä metsästämään... 








Pikku äijänkin saa pitkästä aikaa pukea juhlatamineisiin, ja koska herra oppi viikko sitten kävelemään, saa converset hieman rentouttaa juhlapukeutumista.




Ihanaa viikonloppua! <3

2014/08/12

Kotipäivä

Pitkästä aikaa kunnon sadepäivä ja ajatukset hiipivät jo hieman kohti syksyä... Kesä on ollut ihana kaikkine helteineen, eikä haittaa jos ne vielä palaavat, mutta odotan syksyä kyllä jo kovasti. Syksyn kauniita värejä ja viileitä ilmoja kun saan vetää huivin lämmittämään ja uuden takin niskaan (joka siis odottaa mua jossain kaupassa vielä).

Syksyllä vietetään enemmän aikaa sisällä ja ehkä juuri siksi iskeekin aina pieni päivittämisen tarve myös kotona. Eilen pikapuhelu ystävälle venyi tunnin kestäväksi sisustuskeskusteluksi ja mietimme kuinka koti kaipaakin muutoksia juuri näin kesän loppuvaiheilla (en halua sanoa kesän jälkeen, koska uskon että kesä ei ole vielä ohi). Saa nähdä mitä kaikkea kotona vielä keksinkään...

Tänään kuitenkin nautittiin sadepäivästä lasten ehdoilla, katsottiin leffaa, luettiin kirjoja, leikittiin ja kokkailtiin yhdessä.









Ruuaksi tehtiin pitkästä aikaa makkarakeitto, joka meidän perheessä on etenkin Oliverin mieleen!           Helppo, nopea ja maistuva!




1 kananmuna
0,5dl sokeria
2,5dl maitoa
3dl vehnäjauhoja
1tl leivinjauhetta
50g voita
Meillä on kotona helteiden jälkeen edelleen aika lämmin, joten olen vältellyt uunin käyttöä. Jotain teki mieli kuitenkin leipoa ja päädyinkin sitten tekemään jälkiruuaksi vohveleita, eikä ollut yhtään huono idea! Täytteeksi tämän kesän mansikoita ja mustikoita, pala vaniljajäätelöä ja kaveriksi kuppi kahvia, NAMS! 



Nyt alan haistelemaan syksyn tuulia ja tutustun hieman nettikauppojen avulla syksyn muotiin ja sisustusuutuuksiin, saa nähdä mitä löytyy! Ehkä löydöistä ensi kerralla...




2014/08/09

Poikien valtakunnat


Lupailin myös juttua lastenhuoneista. Me tosiaan laitettiin huone järjestystä hieman uusiksi kun pinnasängyn oli aika siirtyä pois meidän huoneesta ja se ei enää ollutkaan tervetullut isoveljen huoneeseen, niinpä työhuone sai väistyä ja molemmat pojista saivat omat huoneet. Sisustamista riittääkin edessä olevaan syksyyn. Mutta laitettiin molempien huoneita niillä tavaroilla, joita kotoa jo löytyi ja eipä noista hassumpia tullutkaan.

Oliverin huoneesta tuli kyllä niin "ison pojan huone", vierassohva jäi pojan toiveesta sinne ja värimaailma on toteutettu herran omien toiveiden mukaisesti. 


Vanhaa lipastoa tuunattiin hieman liitutaulutarralla. Matoksi herra toivoisi liikennemattoa... no, äidin silmää miellyttävää onkin ehkä hankalampi löytää. Mietin jos ostaisi jonkun kevyen maton, jonka alle liikennematon saisi aina "piiloon", saa nähdä saako tämä hyväksyntää ;) Nyt huoneen lattiaa koristaa äitini tekemä matto, joka pitäisi siirtää meidän huoneeseen kunhan uusi matto löytyy. 

Pienemmän herran huoneessa vallitsee hieman pehmeämpi tunnelma. Molempien poikien huoneissa riittää vielä hommaa mutta unet ovat maistuneet mainiosti uusissa huoneissa. Vähän jännittää milloin tuo pienempi herra tajuaa että nukkuu yksin omassa huoneessa ja alkaa kapinoimaan, vai menikö tämä todella näin helposti? Saa nähdä...

Tikkaat on kirpparilöytö ja mä vaan rakastan niiden huoletonta olemusta. Nallet heitin rennosti koriin josta ne myös joka päivä lentää useaan otteeseen pois.


Petrus ei koskaan ole oikein oppinut syömään tuttia, mutta joskus, hyvin harvoin kuitenkin sellaisen suuhunsa tahtoo, joten tutteja löytyy varalta lasipurkin uumenista.





















Täälläkin mieltä ja silmää piristää äitini virkkaama matto, sekä säilytyskorit. Isommat säkkimäiset lelukorit ovat mainioita lelujen siirtelyyn, suurimmaksi osaksi pienempi herra kuitenkin leikkii keskellä kaikkea ja on kätevää kun voi päivän päätteeksi kerätä lelut säkkiin ja roudata takaisin yläkertaan.

Tällaiset valtakunnat meidän herroilla... 


2014/08/08

Tässä ja nyt

"Nyt minusta on kasvanut iso poika ja olen valmis eskariin!" Sanoi eilen 6-vuotias poikani katsoen minua suurilla sinisillä silmillään ylpeä ilme kasvoillaan. Olemme puhuneet paljon esikouluun menosta, koska nyt viimeinen vuosi on vietetty kotona ja päivät ryhmässä ja poissa kotoa ovat taas pitkästä aikaa edessä. Meillä eskariin menoa odotetaan kyllä kuin kuuta nousevaa ja joka päivä lasketaan yhdessä montako yötä vielä, nyt jäljellä tasan 10!


Eilen halatessa tuota tulevaa eskarilaista, (joka osaa käydä yksin vessassa, ulkoilee kavereiden kanssa, tekee itse leivät, käy yksin suihkussa, siivoaa oman huoneensa... lista on loputon!) tajusin kuinka nopeasti aika rientääkään. Minun pienestä kaksi ja puoli kiloisesta rääpäleestä on kasvanut reipas esikoululainen! Välillä pitää nipistellä itseään ja herätellä tilanteeseen, että nauti nyt äläkä stressaa!

Lapset kasvavat vauhdilla ja tulee aika kun poikaset lentävät pesästä, enkä sillä hetkellä halua miettiä millaiset eväät lapset ovat kotoa saaneet ja pärjäävätkö he, vaan seistä ylpeänä ovella ja katsoa tulevaa onnellisin silmin. Tähän on onneksi vielä pitkä matka, mutta tämä matka on tärkeä ja haluan matkata sen lasteni vierellä rakastaen, opettaen ja tuoden turvaa ja uskoa elämään. Vanhemmuus on varmasti maailman vaativin "työ", välillä tulee hetkiä kun miettii "onko minusta tähän" ja kun taas pienet kädet kiertyvät ympärilleni hakien turvaa tai läheisyyttä, tulee tunne "kyllä, olemme juuri oikealla polulla". Itse en vaihtaisi äitiydestä päivääkään, se on opettanut minulle enemmän kuin koskaan osasin odottaa. Joka päivä opin uutta, joka päivä haluan olla vähän parempi, joka päivä olen äiti! Nyt meni ihan äiti-tekstiksi... mutta kyllä, elämä on tässä ja nyt, lapset lapsia juuri nyt ja siitä aionkin nauttia täysillä!



Kysyin Oliverilta, miten hän kuvailisi minua kolmella sanalla:  "Äiti on kiva, hauska ja mukava."
Pyysin myös kirjoittamaan kirjeen ja sain vastauksen "ei mun tarvii ku en oo reissussa, ja jos olisin niin olis ikävä"  <3



Näihin tunnelmiin, ihanaa päivää kaikille! pus



2014/08/05

Kurkistus meidän kotiin

Vuosi sitten etsimme uutta kotia Oulusta, vanha koti Rovaniemellä odotteli ostajaansa ja minä jännitin ehdimmekö muuttaa ennen synnytystä. Kuten sanotaan, "asioilla on tapana järjestyä" ja näin kävi tämänkin asian kanssa. Rovaniemen koti myytiin, ja uusi löytyi Oulusta kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa. Muutto hoitui melko vaivattomasti, mutta kotiutuminen on vienyt aikaa... Pikkuhiljaa alan hahmottaa, että me todella asumme Oulussa.

Sisustuksen kanssa en ole pitänyt kauheaa kiirettä, johtuen osittain tuosta meidän suhteellisen vilkkaasta pikkuherrasta, ja myös siitä että en ole oikein tiennyt mitä haluan. Pikku hiljaa palaset kuitenkin alkavat loksahdella paikalleen ja koti alkaa tuntua kodilta.



Ruokalutilaa päivitettiin uusilla tuoleilla, ja voisin sanoa että olen rakastunut noihin tuoleihin, vaikka ensin niitä hieman vierastinkin. Mun miehellä taitaa olla ihan hyvä maku ;)



Uusimpia hankintoja meidän kotiin on artekin puu-/lehtiteline, jonka sain mieheltäni hääpäivänämme. Ihana!!! eikö?


Tivoli audio muutti viikonloppuna työhuoneesta olohuoneeseen, kun työhuone sai väistyä eskarilaisen alta.


Seuraavaksi voisi ehkä kurkistaa johonki makuuhuoneistamme....

2014/08/03

Summer love

Tänään vietimme koko perheen viimeistä yhteistä kesälomapäivää. Viimeiset kaksi viikkoa olemme saanet nauttia Suomen kesästä reissaten ympäriinsä tavaten ystäviä ja perhettä, uitu, syöty ja hulluteltu huvipuistossa. Loman viimeiset päivät olemme rentoutuneet kotona ja kuinka ihanaa kotona oikeasti onkaan, etenkin kun ei ole ollut mihinkään kiire. Aamukahvit terassilla, päiväunet sohvalla, jäätelöt torilla, pyörähdys lähipuistossa... mitä vain milloin vain katsomatta kelloa - se on lomaa sanon minä!





Tänään myös mieheni vei koko perheen kokeilemaan omaa harrastustaan, josko me muutkin innostuttaisiin... 



Vielä on onneksi kesää jäljellä ja poikien kans saadaan lomaillakin vielä pari viikkoa nauttien liian kuumista kesäpäivistä!




Krista


2014/08/02

Tästäkö se alkaa?

Eräänä iltana huomasin miettiväni mitä kirjoittaisin jos minulla olisi oma blogi, naurahdin ja päätin alkaa nukkumaan ja vähentää blogien lukemista, no arvatkaa vähensinkö?  Ajatus jäi kummittelemaan ja lopulta päätin antaa periksi ja ainakin kokeilla... Nyt istun yksin koneeni ääressä, kädet hikoilee ja jännittää, jopa oma äidinkieli tuntuu nyt kovin hankalalta (anteeksi mahdolliset kirjoitusvirheet).

Mutta tästä se nyt alkaa, uusi harrastus, mun ikioma uusi juttu!

Olen kahden pojan äiti joka innostuu helposti haaveilemaan ja jonka mies pitää sopivasti maanpinnalla. Rakastan hetkiä kahvikupin ja sisustuslehden seurassa, enkä voisi elää ilman ystäviä ja perhettä - siinä minä lyhykäisyydessään :)

En lupaa jokapäiväisiä päivityksiä, vaan kirjoittelen aina kun tuntuu hyvältä, ottamatta stressiä. Luvassa sopivasti sikin sokin arkea ja sisustusta, haaveilua unohtamatta.




















Nyt ylös. ulos ja lenkille tonne ihanaan aurinkoon!

Krista