2017/07/12

Kesä maistuu lomalta

Heinäkuu on täällä ja meidän perhe viettää kesälomaa! Äitiyslomalaisen arki on muuttunut lomaksi kun kotona häärää kaksi vanhempaa lasten kanssa, kotityöt jaettuna kahdelle tai ihan vaan yhdelle ilman sylikaveria tuntuu niin iisiltä, lomalta. Loma aloitettiin risteilyllä ja hotelliyöllä, ja viime viikko oltiin ihan vain kotona, ilman kiirettä, suunnitelmia ja stressiä, oltiin vain. 


Sunnuntaina ajeltiin Kuopioon mun kummitytön rippijuhliin ja voi mikä kaunotar mun ensimmäisestä kummilapsesta onkaan kasvanut. Sain kunnian siunata hänet kirkossa ja niin ylpeä olen hänestä, etten osaa sanoin kuvailla. Nyt hänestä tulee myös ihan virallisesti meidän nuorimman kummi, kun rippikoulu on käyty. Juhlat olivat ihanat ja sää mitä parhain. 

Kun Kuopioon asti oli ajeltu, vietettiin pari päivää vielä mun äidin luona ja nautittiin perheestä, hyvästä ruoasta ja kesästä. Eilen illalla ajeltiin yötä vasten kotiin ja olipa vain ihana herätä omasta sängystä tänä aamuna. Koko perheen (eli miehen) lomaa on jäljellä vielä puolitoista viikkoa, joten rentoilu saa jatkua. Nyt vain toivon, että aurinko ja helteet tekee paluun, koska tää sadesää pistää minussa jonkun megasiivousvaihteen aina päälle ja tänään alotin sit vaatekaappien läpikäynnin... Toisaalta, ihanaa et saan tehdä järjestelyä rauhassa kun isi leikkii lasten kans. 

Kaappeja siivotessa ehdotin miehelle, et pitäskö meidän taas muuttaa, et tulis heitettyä kaikki ylimääräinen pois, tai edes leikkiä muuttoa... Haha. Päätin siis jatkaa kaappien raivausta huomenna, ehkä vaan kuitenkin leikin muuttoa ainakin toistaiseksi. Huomaa, että takana on kiireistä arkea ja sen perään alkanutta vauva-arkea, kun on päässyt kaapit sekaantumaan ja täyttymään, mut onneksi ei kovin pahasti ja asia on varmasti nopeasti taas hoidettu kuntoon. 

Sisustusinspiraatio on myös napannut minusta otteen ja seuraavana on vuorossa makuuhuoneen piristys, mutta ensin piristyy kaikki meidän talon kaapit!

2017/06/19

Olohuoneen uusi matto

Sattumusten summa ja meidän olohuone sai uuden ihanan maton! Olohuone ei ole oikeastaan kaipaillut ollenkaan uutta mattoa, sillä edelleen tykkään House doctorin block-matosta kovasti. Block on vieraillut myös meidän makuuhuoneessa kun olohuonetta on koristanut Annon jalpaikka, joka meni pilalle ja Elloksen uni, joka kuitenkin lopulta päätyi äitini luokse. Joka kerta block on siis palautunut takaisin koristamaan olohuonetta...


Eräänä aamuna istahdin sohvalle nauttimaan aamukahvia, nappasin 3-vuotiaan poikani kainaloon ja tsädäm, hän potkaisi mun kahvikupin lattialle. Kahvit kaatui kauniisti matolle ja roiskui pitkin seiniä ja tv-tasoa... Vahinkoja sattuu, matto pois lattialta odottamaan pesua, seinien pyyhintä ja uusi kahvi tulille. Lopulta tuli pestyä lattiat ja kahvikin maistui hyvältä poika kainalossa lasten ohjelmien pyöriessä taustalla. Siinä tuijottelin valkoista lattiaa ja kirosin mattoa joka ei mahdu pesukoneeseen, joka siis pitäisi pestä - joo, olen laiska - ja samalla haaveilin helppohoitoisesta matosta. Toisaalta olohuone alkoi tuntua kovin fiksulta ilman mattoa, eipä tarvitsisi stressata ja siivous olisi helppoa... Todellisuudessa kaipasin mattoa heti kun sen olin siirtänyt odottamaan pesua.


Samaisena päivänä silmiini osui Facebookin sisustusryhmässä kuva, jonka joku oli napannut Helsingin Stockalta. Kuvassa komeili alelappu ja pappelinan mattoja! Pappelina, tuo muovimatto josta olin hiljaa haaveillut niin kauan, mutta mitä en koskaan uskonut meille hankkivan ihan rehelliesesti hinnan vuoksi. Satsaan mieluusti laatuun, mutta tekstiilien kanssa olen hieman ailahtelevainen ja ne vaihtuu huomattavasti huonekaluja useammin, joten lähemmäs 1000 euron matto ei ole tuntunut fiksulta hankinnalta. Mutta, matot jotka kuvassa komeilivat olivat kauniin värisiä ja hinta isoimmassakin alle 300e, mutta niin, ne olivat Helsingissä... Päätin kokeilla onneani ja raapustin ujosti tekstin pieneen sisustusryhmään jossa olen jäsenenä, ja kysyin olisiko jollakin onnistunut toimia minulle ostajana ja postittajana. Ja uskokaa tai älkää, samaisena iltana omistin jo kyseisen maton, koska eräs minulle täysin tuntematon ihana naishenkilö tarttui pyyntöni, kävi ostamassa maton ja lähetti sen minulle! Ihanaa, että maailmassa löytyy vielä ihmisiä jotka ovat valmiina auttamaan, haluavat auttaa ja tekevät sen hymyssä suin. Tälle naiselle lähetän tuhat kiitosta ja toivon, että jonain päivänä saan laittaa hyvän kiertämään ja auttaa häntä tai jotakuta muuta. Erityiskiitos myös kyseiselle terapiaryhmälle, jossa saan olla mukana ja josta moisia ihmisiä löytyy. 


Nyt meidän olohuoneessa ihastuttaa uusi ihana matto, joka on helppo pitää puhtaana, tuntuu ihanalta jalan alta, on juuri oikean kokoinen ja ah, se vaan on niin täydellinen! Pappelina mono, fossil grey <3 
Block odottaa edelleen pesua ja pesun jälkeen se pääsee koristamaan meidän makuuhuonetta. 

Kuvissa matto on vielä hieman kurtussa postituksen jälkeen, mutta muutamassa päivässä painui tasaiseksi ja mikä parasta, tämä pysyy paikallaan kovemmassakin leikissä! Lupaan käyttökokemuksia lähempänä syksyä, mutta ensivaikutelma on ainakin mahtava.

Arvatkaa muuten mitä mies toi kotiin eräänä päivänä... Oulun karttajulisteen ja kuulema oli tilannut myös Kuusamon, haha... Kohta meidän seinät todella on yhtä karttaa, kuten edellisessä postauksessa naureskelin. Hän ei ollut edes lukenut postaustani ennen ostoksiaan. Mies sisustaa... 

2017/05/30

Sisustusjuttuja ja savoa!

Heippa, nyt olisi vuorossa pitkästä aikaa hieman sisustusjuttuja - jee! Tämä vauva-arki on vienyt mennessään täysin, eikä sisustaminen ole jotenkin kiinnostanut yhtään. Kesän lähestyessä ja arjen tasaantuessa, uuteen rytmiin tottuneena alkoi taas sisustusjutut nostaa päätään ja saivatkin yks kaks yllättäen ihan uutta intoa heräämään minussa. 


En tiedä kuinka moni lukijoista (varmaan aika moni) tietää, että olen täysin rehellinen "puhdas jalkainen" savolainen, kuten meillä päin sanotaan. Vaekka en niin levveesti viännäkkää, eekä murre oo niin vahva, ee se savolaesuus minusta minnekkää oo männynnä, vaa ihan on yks osa minu elämöö ja minua ihtiä. Kova iäninen oon, eli puhun kovvoo mikä kuuluu savvoon, mutta ossoon olla hilijaaki ja kieroksikkii savolaesia väettävät, mutta siit en tiiä, suatan vähä ollaakkii, aenaa tuo selekä vaevoo sillon tällö! (ja tähän älkööt kielipoliisit vaivautuko, en oikeesti osaa savoa niin hyvin- haha!) No mutta, asiaan siis... Tosiaan Kuopiosta olen kotoisin ja Rovaniemen kautta Ouluun löytänyt, joten juliste joka osui keväällä silmiini oli pakko saada! Niitä myytiin Kuopion Design Marketissa, jonne en itse päässyt, mutta ihana ystäväni sen minulle sieltä shoppaili ja sain kotiin muistutuksen omasta kotikaupungista. 


Tavallaan olisi myös kiva hankkia juliste Rovaniemestä, koska sielläkin asuttiin monta vuotta. Muutettiin sinne mieheni kanssa ekaan yhteiseen kotiin, ostettiin siellä ensimmäinen oma asunto, tultiin vanhemmiksi ja päätettiin mennä naimisiin, joten suuria muistoja niiltä ajoilta, elämäni parhaimpia! Jos tuo Kuopio saisi kaverikseen Rovaniemen, olisi ehkä jonon jatkoksi ostettava vielä Oulu, koska täällä meidän perheestä tuli kokonainen, täällä olen ollut onnellinen joka päivä ja jos täältä joskus lähdemme, haluan palan Oulua mukaani, tai jos asumme täällä aina, voisi kotikaupunki seinällä oli hauska juttu. Ja entäs sitten miehen kotikaupunkin... kohta meidän seinät on yhtä karttaa...

Palataanpas kuitenkin hetkeksi Kuopioon... Julisteet ovat alkaneet kyllästyttää ja olenkin laittanut kiertoon kaikki muut paitsi Artekin juhlavuoden julisteen ja Kuopion. Kuopio on myös miehelleni ja meille yhdessä tärkeä paikka. Kuopiossa menimme kihloihin eräänä aurinkoisena päivänä 2008, Kuopiossa sanoimme myös tahdon eräänä maailman kauneimpana heinäkuun helteisenä päivänä 2012. Kuopio, tuo ihana kesäkaupunki, kotikaupunki ja juureni. Hassua miten tuollaisesta yhdestä julisteesta voikin saada niin paljon iloa ja kuinka se saakin ison merkityksen kun asiaa pysähtyy pieneksi hetkeksi miettimään. Kuopio, me muuten tullaan ensi viikolla käymään! Uskallanpa suositella tuota ihanaa kaupunkia muillekin näin kesän kynnyksellä, siellä on ihmisen hyvä olla ja torilla voi kuulla jopa ihan sitä oikeaa savon murretta. Hanna Partasen lihapiirakoita nauttiessa kannattaa siis pysähtyä hetkeksi kuuntelemaan ja saattaa alkaa vaikka hymyilyttää :)


Pian luvassa lisää sisustusjuttuja, kunhan muutama uusi juttu saapuu meille ;) Ja tottakia pikkuherran kuulumisia kun 4kk:n ikä saavutetaan! Ihanaa kesää kaikille, jospa se löytäisi pian tänne Ouluunkin! 

ps. Kuopio julisteita muuten saa täältä:
http://www.blawhigraphics.com

2017/05/14

Millainen on äiti?

Löysin puhelimen kätköistä kyselyn joka on odotellut siellä jo pari vuotta ja näin äitienpäivän kunniaksi päätettiin istua poikien kans sohvalle toteuttamaan se. Kysymykset olen siis kopioinut aikoinani jonkun facebook päivityksestä, mutta nyt oli juuri oikea aika tehdä tämä homma tänne blogiin. Kysymyksiin on siis vastannut mun ihana pojat, perheen isoveljet Oliver 9-vuotta ja Petrus 3-vuotta. Poikien vastaukset olivat miehekkääseen tapaan melko lyhyet ja ytimekkäät. Kaikki vastaukset on kirjoitettu juuri niin kuin ne poikien suusta tulivat. Melkoisen ihania vastauksia sain ja näitä voi muistella vielä pitkään <3 

1. Mitä äitisi aina sanoo sinulle? 

O: Että se rakastaa minua
P: että rakastat mua!

2. Mikä tekee äidin onnelliseksi?

O: noo... kun siivoaa oman huoneen.
P: Että mää rakastan.

3. Mikä tekee surulliseksi? 

O: No ku kiukuttelee
P: Ku mää kiroilen.

4. Miten äiti saa sinut nauramaan? 

O: No ku se tekkie kaikkia hassuja juttuja ja aamulla kutittaa selästä.
P: Kun äiti tekee hassuja juttuja.

5. Millainen äitisi oli lapsena?

O: en minä tiiä
P: No semmonen kauhee ihminen.

6. Kuinka vanha äitisi on? 

O: 31-vuotta
P: no tosi vanha!

7.Kuinka pitkä äitisi on? 

O: aika lyhyt
P: 6 metriä

8. Mikä on äitisi lempipuuhaa? 

O: nukkuminen
P: Että sä leikit.

9. Mitä äitisi tekee, kun et ole itse paikalla? 

O: Tuijottaa telkkaria
P: On kaupassa.

10. Jos äidistäsi tulisi kuuluisa, niin miksiköhän?

O: Se on niin hassu
P: No siksi, koska se on niin kivvaa!

11. Missä äitisi on tosi hyvä? 

O: ruoan laitossa
P: Rakentamaan pikkulegoja.

12. Missä äitisi ei ole kovin hyvä lainkaan?

O: Missähän se ei olisi hyvä... pleikalla pelaamisessa, koska se ei osaa käyttää ees ohjainta.
P: Pyöräilemisessä

13. Mitä äitisi tekee työkseen? 

O: Opettaa tanssia
P: Tanssii ja riehuilee.

14. Mikä on äitisi lempiruokaa? 

O: ristotto
P: enpä tiiä.

15. Miksi olet ylpeä äidistäsi? 

O: Koska se on maailman paras äiti.
P: Koska se on niin kivvaa.

16. Jos äitisi olisi joku sarjakuvahahmo, kuka hän olisi? 

O: Iines-Ankka
P: Mustekala, tanssimustekala.

17. Mitä sinä ja äitisi teette yhdessä? 

O: Siivotaan ja herkutellaa, joskus vaan siivotaan.
P: Leikitään.

18. Mitä samaa on sinussa ja äidissäsi? 

O: Ollaan samassa perheessä.
P: Se, että me ollaan rohkeita.

19. Mitä eroa teissä on? 

O: Äiti ei oo poika.
P: Mä en tiiä...

20. Mistä tiedät, että äitisi rakastaa sinua? 

O: Koska se sanoo joka ilta.
P: Siitä ku sä oot aina rakastanu mua.

21. Mikä on äitisi lempipaikka, minne mennä?

O: Sänky, koska sä tykkäät nukkua! 
P: töihin.

Voi noita ihania, herättivät minut aamulla aamiaisella ja lahjoilla, suukoilla ja haleilla. Tänään vietän ensimmäistä äitienpäivää kolmen pojan äitinä, enkä osaisi enempää toivoa. Onnea on olla äiti kolmelle ihanalle pojalle<3



Ihanaa äitienpäivää kaikille äideille! 

2017/05/12

Meidän vauva 3kk!


Tämä lienee hyvä aloittaa kliseellä "aika juoksee", mutta niin se todella tekee kun perheeseen kuuluu yksi työhön hukkuva mies, harrastavat lapset, töitä äitiyslomalla harrastava äiti ja pieni vauva. Onhan tämä onneksi meidän syksyn arkea paljon kevyempää ja kieltämättä maistuu ihanalta, onneksi tähän saa tottua edes hetkeksi. Kesää ja koko perheen lomaa odotellessa näin on aika hyvä. 



Meidän pienin hurmuri tuli viime viikolla jo 3 kuukautta ja voin sanoa, että nämä 3 kuukautta ovat olleet elämäni parasta aikaa. Isoveljet ovat vauvaa kohtaan ihania, huolehtivat ja rakastavat. Vauva taas itse on maailman rennoin tyyppi, hymyilevä ja tyytyväinen. En pysty edes valehtelemaan, että meillä olisi jotenkin haastavaa tai vauva-arki raskasta, koska ei ole, ei yhtään. Pieni herra kasvaa hyvin rintamaidolla ja korvikkeita ei ole tarvittu ollenkaan. Kotiin on ennakkoajatuksista poiketen hankittu leikkimattoa ja sitteriä ja ne on ihan lemppareita! Leikkimatolla viihdytään jo pitkiä pätkiä ja isoveljet käyvät välillä leikkimässä vierellä, laittamassa musiikkia ja höpöttelemässä niitä näitä. Leikin jälkeen maistuu yleensä maito tai uni, joskus ehtii tulla liian iso väsy ja silloin on otettava pienet unet ennen kuin jaksaa syödä hyvin. Yöllä meillä syödään kerran tai kaksi, yö kestää noin 22-07, joskus aamu alkaa hieman aiemmin ja onneksi välillä unta riittää hieman pidempään. Aamulla valvotaan pari tuntia ja sitten otetaan sellaiset tunnin unet, iltapäivällä sitten pidemmät unet ulkona vaunuissa jos vain ollaan kotona. Onneksi unet maistuu melkein missä vain ja liikkuminen ei herraa juuri häiritse. Muutamat mahaitkut on koettu, mutta pääosin tämä jäbä on oikeasti vain tyytyväinen! Meillä ollaan melko paljon sylissä ja nautitaan vauvasta täysillä. Voisin suukotella tätä pientä ihmettä aamusta iltaan ja on aivan parasta kun hän nukahtaa syliin ja tuhisee siinä. Tästä vauva-ajasta minä olen ainakin nauttinut täydestä sydämestäni ja aion nauttia jatkossakin - tämä on ihanaa! Toivottavasti saadaan jatkaa samoilla meiningeillä jatkossakin, ei passaa liikaa kehua, ettei kelkka käänny ;) Innoissani kyllä odotan millainen tyyppi meillä kasvaa, tuntuu, että joka päivä opitaan jotain uutta ja rakkaus vaan kasvaa!