2018/01/17

Keittiön uusi kaunotar

Iltaisin, kun Roope nukahtaa enkä uskalla nousta vielä sängystä, selailen kirpputoreja ja blogeja, sosiaalista mediaa ja no, nettiä ylipäätään... Mutta kirppislöydöt on jotain aivan parasta, ja minä harrastan nettikirppareita melko paljon, se on aivan oma maailmansa, mutta aivan mahtava sellainen! Meidän kotona suuri osa huonekaluista on kierrätettyjä, hankittu joko nettikirpparin kautta tai ihan livekirppareilta. Uusimpana kirppislöytönä meillä komeilee uusi ruokapöytä, joka osui silmiini selaillessa tori.fi sivua viime perjantaina. Eräänä päivänä kahvikupposen äärellä ystävän kanssa lensi ilmoille ajatus, että meidän keittiöön voisi sopia pyöreä pöytä. Sen enempää en edes asiaa jäänyt pohtimaan, mutta tuon nähdessäni rakastuin täysin. Myyjä ilmoitti, että myy pöydän sille, joka nopeiten pääsisi sen noutamaan ja minähän aloin säätää ja loppu hyvin, kaikki hyvin, pöytä on meillä!


Mieheni hannasi hieman vastaan, mutta kun sunnuntaina sain pöydän paikalleen, oli hänenkin myönnettävä, että pöytä on super hieno! Pöydässä on elämisen jälkiä, jalassa hieman ruostetta ja pinnassa naarmuja, mutta niin käytetyssä kuuluukiin. Jalan kiillottelen kun jaksan ja pöytälevy maalaataan varmaan kesällä kertaalleen. Pöytä on halkaisijaltaan 135cm ja sen mukana tuli myös tuo pieni pyöreä lisäosa joka pyörii. Lisäosan voi myös ottaa pois ja silloin pöytä on vain tasainen, mekanismi on kiinni pienessä osassa itsessään. Jotta pöytä olisi täydellisellä kohtaa keittiön keskellä, pitäisi valaisinta siirtää hieman keskemmäs keittiötä, mutta sen ehtii tässä joskus... luultavasti nappaan vaan koukun kattoon ja johdon sitä kautta. Tällä hetkellä asia ei häiritse, kun olen aivan sokaistunut ihastelemaan tuota pöytää. Yhtäkkiä siedän myös noita masterseja joihin olen aivan kyllästynyt, vaikka sopivasti sain hetki sitten vihjeen, että joku haluaisi ostaa juurikin neljä tuollaista... hmm.
En edes tiennyt rakastavani pyöreitä pöytiä, ihastellut olen kyllä monissa kuvissa, mutta että näin ihana... Kuinka innoissaan voikaan olla huonekalusta? Hahaha..

On muuten ihana kun päivisin on valoisaa, onneksi joka päivä hetken pidempään. Kevättä kohti mennään ja kodin sisustaminen ja kuvaaminen on niin paljon kivempaa valoisalla. Kun valo alkaa piristää päiviä, tulee mulle pakottava tarve saada tuoreita kukkia pöydälle ja nytkin keittiössä komeilee tulppaanikimppu. Perinteinen perjantaikimppuaika on täällä taas! Ihanaa keskiviikkoa ihmiset, kohta on taas jo viikonloppu, hurjaa! Meillä pitäisi aloitella 1-vuotis synttäreiden suunnittelu ja sen tiimoilta menenkin perjantain yhteen paikkaan... siitä lisää pian!


ps. kommentoinnissa on ollut jotain vikaa, eivätkä kommentit kuulema tule perille. Laittaisitko minulle viestiä muuta kautta jos olet törmännyt samaan niin yritän selvittää asiaa... www.facebook.com/sopivastisikinsokin
IG: @sopivastisikinsokin_krista
tai ihan sähköpostilla sopivastisikinsokin@gmail.com
kiitos<3

2018/01/16

Pappelina olohuoneessa - kokemuksia

No niin, vihdoin päätin kirjoitella teille kokemuksia meidän olohuoneen matosta, eli Pappelina mono muovimatosta. Matto on ollut meillä nyt reilun puoli vuotta ja päässyt todella testiin viisi henkisen perheen arjessa ja juhlassa. Mattohan löytyi sattumusten kautta Helsingin Stockalta hetkellä jolloin aamukahvit kaatuivat matolle ja ajatus arjen kestävästä ja helposta matosta heräsi. Postauksen ensihetkistä uuden maton kanssa voit kurkata täältä!


Matto on ollut nyt siis tarkalleen seitsemän kuukautta meidän olohuoneessa. Tuohon aikaan mahtuu kesä, jolloin kotiin kantautui hiekkaa ja heinää, lapsille maistui jäätelö ja kotona kuljettiin likaisilla jaloilla lämpiminä kesäpäivinä. Tuli syksy ja alettiin viihtyä enemmän sisällä, leikit kantautuivat olohuoneeseen ja vauhtia riitti. Talven tullen olohuoneen valtasivat viltit ja taljat, joulun tullen kuusi ja koristeet, herkuteltiin olohuoneessa ja hups vaan oli glögit matolla muutamaan otteeseen. Arjen pyörteessä aamukahvit vauhdissa ja läikähdys matolle on enemmän jo sääntö kuin poikkeus, "meillä ei syödä tai juoda olohuoneessa", ei tietenkään miksipä niin tehtäisiin kun on keittiö... niin että siis kyllä, juon aamukahvin osa kaksi lähes joka aamu olohuoneessa, mieheni taas viihtyy lasten kanssa lattialla viikonloppuaamuisin kun tv:ssä pauhaa lastenohjelmat ja pienin haluaa rakentaa torneja puupalikoista. Vietämme siis erittäin paljon aikaa juurikin olohuoneessa ja koska matto on aikalailla keskellä meidän olohuonetta, vietämme aikaa paljon juuri matolla ja kyllä, se on saanut osakseen niin hiekkaa, jäätelöä, puklua, kahvia, mehua, suklaata ja vauhdikkaita leikkejä, mutta siinä se on, paikallaan, puhdas, kuin uusi!


Meillä imuroidaan noin kolme kertaa viikossa (joo, kolme, koska valkoiset lattiat ja kolme lasta) ja kerran viikossa pesen lattiat, samalla pyöräytän myös maton kostealla. Matto on niin helppo pitää puhtaana kun sen kanssa ei tarvitse pelätä, vaan sen voi kuivata jos jotain kaatuu ja pyyhkiä vielä kostealla liinalla tarvittaessa. Hieman nihkeän pinnan ansiosta matto pysyy paikallaan eikä luista vauhdikkaidenkaan leikkien alta ja mikä parasta, matto ei ole, eikä näytä yhtään kovalta ja muoviselta, vaan on jalan alla pehmeä ja näyttää hyvältä. Jos nyt jotain negatiivista haluaa asiasta kaivella niin joskus maton sivut meinaavat jäädä hassusti vinoon, mutta sekin asia on helppo korjata kun kiskaisee molemmista päistä maton ikään kuin tiukalle lattiaa vasten. Niin ja, ei tämä matto ehkä ulkonäöltään aivan mun suurin unelma ole, mutta tällä hetkellä kun lapset on pieniä, tämä on enemmän kuin täydellinen juuri meille.



Uskallan siis suositella Pappelinan mattoa myös sulle, joka yhtään mietit asiaa!

2018/01/12

Blogivuosi 2017 ja pieni pyyntö lukijoille...

Ensinnäkin, Ihanaa uutta vuotta kaikille! Vuosi 2018 on täällä ja alku näyttää ainakin varsin lupaavalta. Yhtäkkiä tajusin, että bloginvuosikatsaus on jäänyt odottelemaan julkaisemistaan ja mennään jo vuoden toista viikkoa, anteeksi viivästys ja hiljaisuus...

Tammikuu


Vuosi 2017 starttasi äitiysloman aloituksella ja elettiin jännittäviä raskauden viimeisiä viikkoja, laitettiin vauvalle sänky ja pestiin pientä pyykkiä, yllätettiin miehen sisko vauvakutsuilla ja toteutettiin pitkäaikainen sohvahaave, kun Adea Band muutti meille. Odotusaika väheni ja ihasteltiin vauvan kulkupelejä, pakattiin sairaalakassi ja nautittiin ihan vaan siitä kun ei tarvinnut tehdä mitään. Loppukuusta odotusta oli enää muutama yö vauvan tuloon ja kirjoitin tulevalle pikkuveljelle kirjeen.

Helmikuu


Varmasti koko vuoden paras kuukausi, joka teki meidän perheestä kokonaisen. Kotona kaikki alkoi olla valmista, laitettiin hoitopiste valmiiksi ja sisusteltiin lastenhuonetta. Lopulta 3.2 odotus palkittiin ja sukellettiin vauvakuplaan, meidän ihme oli syntynyt. Vauva kasvoi ja kerroin hieman neuvolakuulumisia, ehdin sisustella ja muuten nautin vain vauvan tuoksusta kotona.

Maaliskuu


Maaliskuussa esittelin kuvia joita nappasin meidän 3-viikkoisesta, koska oltiin täysin missattu vauvakuvaus ja halusin jotain muistoksi, nappasin siis kuvat itse... Onneks muuten 1-vuotiskuviin päästään ihan ammattilaiselle, en malta odottaa! Yhtäkkiä meidän vauva oli jo kuukauden ikäinen ja kirjoittelinkin 4-viikkoisen kuulumisia, mikä pieni ihanuus tuo meidän jäbä on ollutkaan - on vieläkin  kyllä! Loppukuusta vietettiin ristiäisiä ja meidän hurmuri sai nimekseen Roope.

Huhtikuu


Kevättä kohti mentiin huhtikuun ensimmäisessä postauksessa, toisessa postauksessa esittelinkin meidän pienet virpojat joiden herkkuja riittikin muuten useaksi viikoksi eteenpäin. Ihana asustaa alueella, missä uskaltaa lapset laskea ovelta ovelle luottavaisin mielin. Huhtikuussa blogi oli hiljainen, nautittiin perheestä, keväästä ja elettiin vauvakuplassa, näköjään blogille ei siinä ollut tilaa...

Toukokuu

Kesä alkoi muistutella itsestään ja kevät oli pitkällä, jäätelö maistui ja minä pohdin miksi edes bloggaan, kenelle? mitä? ja onko hommassa järkeä... Aikaa blogille löytyi onneksi vielä ja päätin jatkaa, kirjoitellen mm. Roopen 3kk kuulumisia, vietettiin äitienpäivää ja kyselin lapsilta äitistä ja miten ihania vastauksia sainkaan. Kotiakin sisusteltiin hieman, kun ostetiin kotiin uusi juliste.

Kesäkuu


Kesä kesä kesä... no joo, kylmä sellainen. Saatiin olohuoneeseen ihana uusi matto, josta muuten kokemuksia pian, koska olen niitä luvannut jo aikoja sitten! Muutoin kesä menikin reissaten sinne tänne ympäri Suomea, oli kisoja ja mummolaa, kotia ja pihatöitä, blogi oli taas hiljaa...

Heinäkuu


Loma! Siis oltiin ihan vaan lomalla ja se oli niin ihanaa!

Elokuu

Kesä jatkui ja lomakin vielä ensimmäiset viikot, Roope täytti puoli vuotta. Kesän loppu häämötti kuun lopussa ja leivottiin sen kunniaksi helppo ja nopea kakku, jota voiskin muuten joku päivä tehdä... Vaikka lähestyvän kevään kunniaksi. Kun vauva lähti liikkeelle, jouduttiin myös hieman tekemään uusia ratkaisuja sisustuksen suhteen ja keinutuoli sai väistyä hetkeksi.

Syyskuu


Päivät alkoivat olla viileitä ja luonto oli kaunis, syksy oli saapunut, Roope täytti 7kk ja kerroin kuulumisia, nautittiin metsän antimisita ja juhlittiin Petruksen 4-vuotis synttäreitä.

Lokakuu


Lokakuussa syksyn pimeys meinasi jo ahdistaa, mutta kodin sisustelu piristi mieltä, nuo tyynyt ja viltti on muuten olleet aivan ihanat ja kovassa käytössä joka päivä, tykkään! Roope täytti 8kk ja nämä kuukauden kuulumiset on olleet myös itselle ihania, koska aion tulostella nämä vauvakirjan väliin itselle muistoksi, ilman blogia tuskin olisin näitä koskaan tehnyt... Elokuussa järjestin myös ihanan Hehku-valaisin arvonnan yhteistyössä Sessakin kanssa, valaisin muuttikin muuten juuri meidän huoneeseen jossa vihdoin ja viimein muutoksen tuulia... Loppukuusta karattiinkin lomalle, mutta sitä ennen jaoin herkullisen lohikakun ohjeen kanssanne.

Marraskuu


Marraskuu alkoi lomakuulumisilla, joita lukiessa muuten iski taas hirveä matkakuume! Olin päättänyt  uudistaa lastenhuoneen ja sainkin toteuttaa muutokset yhdessä maxplay:n kanssa. Marraskuussa vietettiin myös isänpäivää ja kuun loppuvaiheilla podin kovaa ennakkoikävää, sillä edessä oli työreissu ulkomaille...

Joulukuu


Niin vain alkoi olla vuosi lopuillaan ja joulukuussa meidän elämässä riittikin hulinaa, oli iloa ja surua ja perheen tärkeys korostui. Jouluviikolla haettiin kuusi , jota ihasteltiin ja laskettiin öitä jouluun. Jouluaatto vietettiin ihan vain kotona ja kuun lopuksi vielä kurkattiin meidän joulupöydän kattaukseen. Vuosi vaihtui kotona oman perheen kanssa.

Vuosi 2017 piti sisällään niin paljon, enkä kaikkea ehtinyt, osannut tai uskaltanut täällä jakaa. Saimme rakkaan poikamme, joka teki perheestämme täydellisen. Työt, jotka vauvavuoden kulkivat, hiljaa rinnalla, toivat minulle stipendin yhdessä maailman parhaan työparin kanssa. Ystävät, joita näin aivan liian vähän ja joita ikävöin aivan todella paljon. Menetin rakkaan ukkini, jota tulen ikävöimään aina. Kiirettä, joka söi paljon perheen yhteistä aikaa. Valvottuja öitä, pitkiä aamuja, itkua, naurua, iloa, surua ja onnea - elämää, vuosi 2017 oli täynnä elämää. Kiitollisin mielin kohti uutta...

Nyt on siis aika startata myös blogin uusi vuosi uusine kujeineen, rehellisesti olen monen monta kertaa meinannut heittää hanskat tiskiin ja poistaa koko blogin, mutta sitten muistelen miksi aloitin ja minähän aloitin halusta kirjoittaa, joten lopettaminen olisi luovuttamista ja sitä minä en harrasta. Mutta nyt toivoisin pientä apua teiltä, minua kiinnostaisi nimittäin tietää, mitä just sinä haluaisit lukea just täältä? Juttua tulossa ainakin meidän päivästä lasten kanssa, ihan arkinen postaus jota toivottiin jo tovi sitten vaan ihan oikeasti, nyt se on pian tulossa, ehkä jo tällä viikolla!

Jätä siis kommentti ja kerro niin pääsen toteuttamaan toivepostauksia - haaveeni!

2017/12/29

Joulupöydässä

Joulu alkaa olla takana ja ajatukset jo tulevassa vuodessa ja keväässä, jota alankin seuraavaksi odotella. Aatto tosiaan vietettiin kotona ja saatiin mieheni perhe kylään. Päivän ohjelma alkoi oman perheen kesken aamupuurolla, sen jälkeen aloinkin valmistelemaan ruokaa ja klo 13:00 pöydät notkuivatkin herkkuja ja vieraat saapuivat. Ruokailtiin tosiaan paljon totuttua aikaisemmin, mutta koska Joulupukki koputteli ovella jo 14:30, ajateltiin, että ruokailu on hyvä hoitaa alta pois ennen hänen tuloaan. 

Meidän joulupöydästä löytyi joululeipää ja rieskaa, punajuurisalaattia, sienisalaattia ja katkarapusalaattia, mätiä ja smetanaa, päärynä-vuohenjuusto-pähkinä-rucolasalaattia, porkkana-, lanttu-, ja punajuurilaatikkoa, keitettyjä perunoita, hirvenlihaa ja kinkkua. Jälkiruoaksi tein kinuski-rahka-lakkapurkit, eli pilttipurkkiin kinuskia,  vaniljarahkaa ja lakkoja, päälle piparkakku- helppo, nopea ja aivan super hyvä!  Olisin halunnut vaikka ja mitä muutakin, mutta oli pakko pysytellä suhteellisen pienessä menussa, ettei ruokaa menisi roskiin... Itseasiassa aika hyvin saatiin kaikki tuhottua, kinkun jämät pilkoin pakasteeseen odottelemaan pastapäivää, muuten meni oikeastaan kaikki. 




Kattaus oli melko yksinkertainen, mutta olin siihen aika tyytyväinen. Pöytä jatkettiin lisäpalalla ja peitettiin valkoisella pitkällä liinalla, joka löytyi Jyskistä. Keskelle pöytää laitettiin timanttiliina, joka on myös Jyskistä... Koristeluita en sen kummemmin kaipaillut, vaan siihen riittivät Iittalan kastehelmi tuikkukipot ja havut. Lautasliinat rullailin ja koristelin havuilla ja paperinauhalla edellisenä yönä valvoessani kinkun paistoa. Lautaset ja aterimet ovatkin ihan arkiset, ne mitkä aina meidän pöytää koristavat kun syödään, mutta lasit pääsevät käyttöön harvemmin. Lasit ovat isoukkini vanhoja, ja olen niin onnellinen että mummoni antoi nämä minulle muuttonsa yhteydessä, nämä ovat ihanat ja tekivät kattauksesta kauniin. 




Ruokailun jälkeen tosiaan saapuikin jo Joulupukki, joka yleensä on ehtinyt meille vasta illalla... Tänä vuonna päädyttiin tällaiseen aikasempaan aikaan, koska seuraavana päivänä oli jo lähtö Kuopioon, niin ajateltiin, että lapset ehtivät touhuta lahjoineen loppupäivän.



Kun Pukki oli pyörähtänyt ja lahjat availtu, oli aika kattaa kahvit pöytään. Kahvipöydässä oli perinteisiä jouluherkkuja, torttuja, pipareita ja suklaata, lisäksi juustoja ja suklaa-polkakakku piparipohjalla. Kahvipöydässä viihdyttiinkin aikuisten kanssa pidempään samalla kun lapset tutustuivat lahjoihinsa. Kahvipöydän kattaus ei ollut niin huoliteltu, mutta herkut maistui ja kahvikin aivan hyvältä arkisista kupeista... Ensi vuoden missio voisikin muuten olla uudet kahvikupit! 

Illaksi talo hiljeni vieraista ja lämmitettiin joulusauna, saunottiin ja nautittiin ihan vain omasta perheestä, juotiin glögit ja syötiin vielä uudestaan vähän jouluruokaa. Päivä oli ihana ja nukkumaan meni viisi onnellista ihmistä, meidän ikioma perhe<3 

2017/12/22

Oi kuusipuu!

Kaksi yötä jouluun ja koti alkaa hiljalleen olla valmis jouluun. Kuusi haettiin maanantaina ja nostettiin kodinhoitohuoneeseen sulamaan, voi sitä tuoksua mikä tiistaiaamuna herätessä kantautui nenään. Tiistai-iltana kuusi nostettiin olohuoneeseen ja minä olisin voinut ihailla vain sitä kaunista vihreää puuta ilman yhden yhtä koristetta, mutta sillä hetkellä kun kuusi seisoi jalallaan, alkoivat lapset jo kantaa koristeita olohuoneen puolelle. Niinpä kuusi sai koristeet oksilleen samantien paikkansa löydettyään. Minä yritin hillitä poikia, ja luoda kuuselle hopea-valkoisen koristuksen, mutta kun kaikki koristeet niiden värien osalta oli ripustettu oksille, muisti Petrus punaiset pallot ja ne oli aivan pakko saada ripustaa kuuseen. 



Niinpä meidän kuusta koristaa nyt punaiset ja hopeansävyiset pallot, kimaltava tähti ja valkoiset linnut. Aattoaamuna kuusi saa vielä oksilleen muutaman lasten tekemän koristeen, jotka kuulema sinne asti koristavat Oliverin huoneen pientä kuusta. 


Kuusi on tosiaan minun elämäni ensimmäinen aito kuusi omassa kodissani ja tästä eteenpäin en enää muoviseen suostu. Tuo tuoksu on niin ihana ja se jos mikä tekee joulun! Vielä olisi hommaa ennen aattoa, mutta toisaalta tämä joulutouhuilu on ihanaa kaikkine kiireineen, jospa lauantai-iltana voidaan huokaista kun kaikki on tehty ja hiljentyä joulun viettoon.